Artikkelit

Beltane – kesän kutsu rummun rytmissä

Simaa mukissa, munkit ja nakit kourassa – tai rinnuksilla, vappunaamarit ja viuhkat viuhuvat – vappu on täällä taas! Mutta tiedätkö mitä oikeastaan juhlitaan, kun toukokuun ensimmäinen koittaa? Suomalainen vappu on paljon muutakin kuin opiskelijoiden karnevaali tai työväen marssi. Sen juuret kaivautuvat syvälle, kauas aikaan ennen pyhimyksiä, työväenliikkeitä tai ylioppilaslakkeja – aikaan, jolloin luonnon rytmit määräsivät elämän tahdin.

Jatka lukemista

Artikkelit

Yksinäinen joukossa – miksi todellinen kohtaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Seisoin ruokakaupan jonossa ja tarkkailin ympärilleni. Kymmenen ihmistä jonossa, kymmenen kumaraa päätä tuijottamassa omaa puhelintaan. Kukaan ei katsonut toisiaan, kukaan ei hymyillyt paitsi yksi äitinsä käsipuolessa virnuileva pikkupoika. Hiljainen joukko, mutta kukin omassa kuplassaan. Tämä on tuttua meille suomalaisille, sillä olemmehan aina antaneet toisillemme tilaa, vältelleet suoraan silmiin katsomista, kääntäneet selkämme toiselle ettei tarvitse puhua. Vaikka olemme aina vältelleet muukailaisten kanssa puhumista, on meillä aiemmin ollut tiivis perhe- ja kyläyhteisö tukena. Nyt nekin puuttuvat monilta. Yksinäisyydestä on tullut aikamme suurin haaste. Se koskettaa meitä kaikkia – oli meillä sitten satoja Facebook-kavereita tai aktiivisin Instagram-tili.

Jatka lukemista

Artikkelit

Naavisemon kausi alkoi – syöjätär on unessa

Asuipa kauan sitten, kylmässä pohjolassa Auringon tytär Naavisemo (Njávezan, Njàveseatni) sekä Kuun tytär Syöjätär (Hàhtezan, Àhceseatni). Molemmat naiset olivat raskaina, kun heidän puolisonsa surmattiin ja niinpä Naavisemo ja Syöjätär jäivät leskeksi. Lohdutukseksi Isä Beaivi (Aurinko) antoi molemmille naisille villipeuroja kesytettäviksi. Kesytettyään villipeurat naiset alkoivat hoitaa karjaansa (ja näin sai alkunsa saamelaisten poronhoito).

Jatka lukemista