Blogi – shamaanirummut ja luontoyhteys
Tavallinen vai säädettävä shamaanirumpu – kumpi sopii sinulle?
Tavallinen vai säädettävä rumpu? Tätä kysytään minulta silloin tällöin, eikä vastaus ole kaikille sama. Molemmista voi saada hienon soinnin, mutta niiden käytössä on eroja. Valintaa tehdessä kannattaa miettiä ennen kaikkea sitä, millaisissa tilanteissa rumpua tarvitsee ja kuinka paljon virittämiseen voi varata aikaa. Tein vertailun avuksi videon, jolla esittelen ja soitan kahta S-kokoista rumpua: tavallista ja säädettävää.
Oletko kokenut rummun kanssa jotakin järjellä selittämätöntä?
Rummun äärelle tullaan monesta syystä. Yksi haluaa rauhoittua, toinen lähtee hakemaan vastauksia ja kolmas vain tykkää rummuttaa. Aina ei itsekään tiedä, mitä kaipaa, mutta rumpuun vain tekee mieli tarttua. Joskus hetki menee ihan tavallisesti. Toisinaan taas tapahtuu jotakin, jota jää miettimään vielä pitkään jälkeenpäin.
Vegaaninen shamaanirumpu vai nahkarumpu – mitä eroa niillä on?
Shamaanirummun kalvona on perinteisesti käytetty eläimen nahkaa. Suomessa rummuissa käytetään paljon poronnahkaa, muualla maailmalla esimerkiksi vuohen-, naudan- ja puhvelinnahkaa. Nahka on rumpukalvona vanha ja hyväksi havaittu materiaali, eikä ole vaikea ymmärtää miksi: sen ääni on lämmin ja matala, ja etenkin suuremmassa rummussa värähtelyn voi tuntea voimakkaasti myös kehossa.
Voisitko tehdä samanlaisen?
Sain sähköpostin asiakkaalta, joka kirjoitti jotakuinkin näin: ”Rakastuin aikoinaan Pauhu-nimiseen rumpuun. En ehtinyt ostaa sitä ennen kuin se myytiin. Olisiko mahdollista tehdä saman tyylinen?”
Vanhan korpin lahja
Beltane – kesän kutsu rummun rytmissä
Simaa mukissa, munkit ja nakit kourassa – tai rinnuksilla, vappunaamarit ja viuhkat viuhuvat – vappu on täällä taas! Mutta tiedätkö mitä oikeastaan juhlitaan, kun toukokuun ensimmäinen koittaa? Suomalainen vappu on paljon muutakin kuin opiskelijoiden karnevaali tai työväen marssi. Sen juuret kaivautuvat syvälle, kauas aikaan ennen pyhimyksiä, työväenliikkeitä tai ylioppilaslakkeja – aikaan, jolloin luonnon rytmit määräsivät elämän tahdin.
Riimujen salattu kieli – näin pohjoinen perinne avautuu
Kirsti Runavikin Pohjoiset riimut vie lukijansa kauas – ajassa ja maisemassa. Kirja avaa tien keskiaikaiseen Skandinaviaan, jossa riimut eivät olleet pelkkiä kirjaimia vaan elävä yhteys maailmojen välillä. Tässä maailmassa sana ei vain kuvannut todellisuutta – se muokkasi sitä.
Ole oma itsesi hevosen kanssa – se on paras tapa
Ei pelkkää rumpujen päristystä, vaan myös kohtaamisia luonnon ja eläinten kanssa – sitä on Rumpu Soikoon!. Johanna Kaurislaakso on ollut hevosten kanssa kahdeksanvuotiaasta asti. Hän on keho- ja tunneterapeutti, psykologinen vyöhyketerapeutti ja perhekonstellaatio-ohjaaja — mutta se, mikä tekee hänestä erityisen ohjaajan Rumpu Soikoon -retriitissä, on jotain, mitä ei löydy koulutustodistuksista.
Metsä kuuntelee — luonto vastaanottaa sen, mitä emme osaa sanoa
On asioita, joita on vaikea sanoa ääneen. Surua, joka ei mahdu sanoihin. Väsymystä, jota ei jaksa selittää. Tunteita, jotka pyörivät sisällä vailla purkautumistietä. Ihminen on kautta aikojen vienyt nämä tunteet luontoon. Ei siksi, että luonto antaisi vastauksia. Vaan siksi, että se vastaanottaa. Hiljaa, tuomitsematta, ilman neuvoja.
Joulupaniikki iskemässä – muista tämä!
Joulun alla tahtoo iskeä paniikki. Onko kaikki valmista, onko asiat tip-top ja nurkat puunattu ja lanttulaatikot laitettu. Että kaikki olisi valmiimpaa, siistimpää ja “oikeanlaista”. Samalla tekeminen lisääntyy, vaikka tähän aikaan vuodesta mieli haluaa rauhoittua.