Blogi – shamaanirummut ja luontoyhteys
Ole oma itsesi hevosen kanssa – se on paras tapa
Ei pelkkää rumpujen päristystä, vaan myös kohtaamisia luonnon ja eläinten kanssa – sitä on Rumpu Soikoon!. Johanna Kaurislaakso on ollut hevosten kanssa kahdeksanvuotiaasta asti. Hän on keho- ja tunneterapeutti, psykologinen vyöhyketerapeutti ja perhekonstellaatio-ohjaaja — mutta se, mikä tekee hänestä erityisen ohjaajan Rumpu Soikoon -retriitissä, on jotain, mitä ei löydy koulutustodistuksista.
Metsä kuuntelee — luonto vastaanottaa sen, mitä emme osaa sanoa
On asioita, joita on vaikea sanoa ääneen. Surua, joka ei mahdu sanoihin. Väsymystä, jota ei jaksa selittää. Tunteita, jotka pyörivät sisällä vailla purkautumistietä. Ihminen on kautta aikojen vienyt nämä tunteet luontoon. Ei siksi, että luonto antaisi vastauksia. Vaan siksi, että se vastaanottaa. Hiljaa, tuomitsematta, ilman neuvoja.
Joulupaniikki iskemässä – muista tämä!
Joulun alla tahtoo iskeä paniikki. Onko kaikki valmista, onko asiat tip-top ja nurkat puunattu ja lanttulaatikot laitettu. Että kaikki olisi valmiimpaa, siistimpää ja “oikeanlaista”. Samalla tekeminen lisääntyy, vaikka tähän aikaan vuodesta mieli haluaa rauhoittua.
Kun kädet tekevät työtä, mieli lepää – tiede vahvistaa käsityön hyödyt
Oletko koskaan hukannut itsesi niin täysin johonkin tekemiseen, että tunnit tuntuivat minuuteilta? Että ulkomaailma hävisi ja oli vain sinä, kätesi ja jotakin kaunista, joka muotoutui edessäsi? Täällä Rumpu-ukolla tämä tapahtuu melkein päivittäin. Kun valmistan uutta shamaanirumpua – venytän poronnahkaa, säädän jännitystä juuri sopivaksi, kuuntelen ensimmäisiä arastelevia lyöntejä – aika yksinkertaisesti katoaa. Mieli hiljenee. Hengitys hidastuu. Jatkuva ajatuksien sähläys, joka täyttää pään, haipuu hiljaisuuteen. Se ei ole työtä perinteisessä mielessä. Se on flow’ta. Se on meditaatiota. Se on iloa.
Lapinrummut löysivät tiensä Tunturipuun verkkokauppaan
Kun keho ja mieli ylikuormittuvat – kokeile rummuttamista
Fyysinen tulehdus on meille jokaiselle tuttua – flunssa tukkii nenän, nilkka nyrjähtää tai selkään iskee noidannuoli. Mutta oletko koskaan tuntenut olosi niin ylikuormittuneeksi, että koko olemus tuntuu ”turvonneelta”? Syynä saattaa olla energeettinen tulehdus, jota erilaiset shamanistiset hoidot voivat lievittää.
Poro – pohjoisen selviytyjä ja rumpuni sielu
Kun Lapin teillä vilahtelee valkoisia hännänpäitä, ei kyse ole eksyneistä koirista vaan poroista – eläimistä, jotka ovat osa pohjoisen maisemaa, kulttuuria ja mytologiaa. Mutta mitä poron elämään oikeastaan kuuluu? Kurkistetaanpa sen vuosikelloon.
Maaginen yhteistyö – Rumpu-ukon shamaanirumpuja KavaNoidan putiikissa Sodankylässä
Kun kaksi samanhenkistä käsityöläistä kohtaa, syntyy jotain kaunista. Näin kävi myös, kun päätimme aloittaa yhteistyön KavaNoidan kanssa Sodankylässä ja tuoda shamaanirumpujamme tähän maagiseen putiikkiin myytäväksi. KavaNoidan taustalla toimii Marjo Kavakka, joka valmistaa putiikissaan koruja. Ne eivät ole vain koruja, vaan symboleita, tarinoita ja voimaesineitä. Aivan kuten meidän shamaanirumpumme eivät ole vain soittimia, vaan syvällisiä työkaluja henkiselle matkalle.
Sydänsoturit kokoontuvat: Maailmanlaajuinen rummutustapahtuma kutsuu suomalaiset mukaan
Kun rumpujen kumina kiitää maapallon ympäri Leijonaportin avautuessa, syntyy jotakin ainutlaatuista. Global Drums Gathering -tapahtumassa kansainväliset rumpupiirit kokoontuvat perjantai-iltana 8.8.2025 kello 20.00. Rummutus alkaa Uudesta-Seelannista ja aaltomainen energia lähtee kiitämään myötäpäivään mantereelta toiselle. Ja sinäkin voit osallistua siihen!
Yksinäinen joukossa – miksi todellinen kohtaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?
Seisoin ruokakaupan jonossa ja tarkkailin ympärilleni. Kymmenen ihmistä jonossa, kymmenen kumaraa päätä tuijottamassa omaa puhelintaan. Kukaan ei katsonut toisiaan, kukaan ei hymyillyt paitsi yksi äitinsä käsipuolessa virnuileva pikkupoika. Hiljainen joukko, mutta kukin omassa kuplassaan. Tämä on tuttua meille suomalaisille, sillä olemmehan aina antaneet toisillemme tilaa, vältelleet suoraan silmiin katsomista, kääntäneet selkämme toiselle ettei tarvitse puhua. Vaikka olemme aina vältelleet muukailaisten kanssa puhumista, on meillä aiemmin ollut tiivis perhe- ja kyläyhteisö tukena. Nyt nekin puuttuvat monilta. Yksinäisyydestä on tullut aikamme suurin haaste. Se koskettaa meitä kaikkia – oli meillä sitten satoja Facebook-kavereita tai aktiivisin Instagram-tili.
