Shamaanirumpu on rytmisoitin ja kehärumpu soittimen yleisnimi. Rumpu on nimetty yleensä joko käyttäjäryhmän, kulttuurin tai käyttötarkoituksen mukaan. Ammoisista ajoista lähtien rummut ovat olleet erottamaton osa kulttuuria. Rumpujen kumina on kuulunut niitä Inkojen temppelistä, Japanin rannikoilta, Irlannin tasangoilta kuin Lapin shamaanien teltoista.

Mikä on sitten shamaanirummun anti nykyihmiselle? Rummun matala soundi rentouttaa kehoa ja mieltä, joten rumpu sopii mainiosti meditatiiviseen itsehoitoon tai energi- ja äänihoitajan tekemän hoidon tueksi. Rumpu yhdistää meidät luontoon ja herättelee ikiaikaista luontoyhteyttämme. Sen tahdissa on voimaannuttavaa tanssia ja fiilistellä. Kädentaitoja oppii, kun tekee itse rummun. Rumpu on kaunis käyttöesine ja samalla uniikki sisustuselementti.

”Rummun ääni on vapaa – se ei kysy lupaa soida. Se kulkee sydämeltä sydämelle, elää jakamisen kautta ja löytää aina sen, joka on valmis kuulemaan.

Tartu rumpuun avoimin sydämin ja anna sen puhua omalla tavallaan. Silloin olet osa samaa virtaa, jossa muinainen ja uusi soivat yhdessä – ajattomuus ja nykyhetki kohtaavat rummun äänessä.

Rumpu ei tarvitse omistajaa, vaan kuulijan. Se on yhteyden väline, ääni, joka kutsuu takaisin omaan rytmiin – siihen, missä kaikki virtaa.”